Ihan vähän vaan

Ollu vähä kaikkee tässä viime vuosina Aivokemioiden tasot alkaa tippua Must tuntuu et on liikaa kannettavaa Ku lehdet on sotaa ja pian erotaan Kai viimestä kertaa sun vierees nojaan Joskus sitä haluaa kuolla mut ihan vähän vaan Ei hautajaisia, ei muistopostauksia, vaan pari tuntia taukoa kaikesta Näis polvissa 2000-luvun arpia Liian usein vaikee nukkua tai valvoa Nyt kun hiljalleen sut pois pakkaan Tajuun ettei rakkaus ain voitakkaan Tarvitaan tyhjyys jotta sen voi täyttää viel uudestaan Joskus sitä haluaa kuolla mut ihan vähän vaan Ei hautajaisia, ei muistopostauksia, vaan pari tuntia taukoa kaikesta Neljän seinän sisään eristäytyny tislaa surua Ku on esim täytyny tiskaa Vaihteeks esitäyttäny listaa Siitä miten ylikuumenen nykysin mist vaa Vuorokausi hukkaan heittoa Sitä mä kaipaan Vaan kourallinen multaa peittona keskellä aikaa En säästyny luunapeilta Oon kaikkee sitä mitä aina inhosin Meist ei tullu muurareita Vaan me hajottiin osiin Oon oppinu kantapään kautta Kuinka tärkeet on antaa vaan auttaa Kuinka kaipaan hyväksyntää Ja kuinka kaipaan rakkautta Joskus sitä haluaa kuolla mut ihan vähän vaan Ei hautajaisia, ei muistopostauksia, vaan pari tuntia taukoa kaikesta Joskus sitä haluaa kuolla mut ihan vähän vaan Ei hautajaisia, ei muistopostauksia, vaan pari tuntia taukoa kaikesta