Verenjano

Kun Kuunsäteet Valaisevat Munumentaaliset Korvet Se Saapuu Taas Saalistamaan Verta, Jano Yö Yöltä Kasvaa Lykantropian Kirous Suden Henki Astuu Ihmiseen Noiduttu Ikuisesti Täydenkuun Aikaan Vaanimaan Huuto Tuskan Ja Raivon Kaikuu Halki Metsien Kun Ihmissuden Jalanjäaljiksi Jää Vain Kuolemaa Joka Täysikuu Se Nousee Peto, Puhdas Vihassa Yön Jokainen Ääni on Sen Yön Jokainen Liike on Sen