Petäjä

Kaikuu vaarat, maat, luonnon laulu hiljainen Tuli meille vieras etelästä henkseleitään paukkoen Ei taida ukko tietää missä oikein on Suuret on suunnitelmat hällä, tämän kylän pään menoksi Suonsilmäkkeetkin aikoo muuttaa keitaiksi Petäjästä pudonnut moni on, katajan juureen juuttunut Kanervikkoon kansa vaipunut, halu yrittää on kadonnut Petäjästä pudonnut moni on, katajan juureen juurtunut Ka mitäpä se hyvejää, kun käteen mitää ei jää Kanervikkoon ukko eksynyt, kuningasideako syntynyt? Huojuu petäjät vaan, tuvissaan kansa hiljaa nukkuu No vihdoin kylän väki herää julistusta kuulemaan Aikoo liikemies mahtavan rahasammon perukkaan perustaa Työpaikkoja sille sekä tuolle, turistejakin tursuaa Ei tarvitse Kelan sakkomaksuja maksaa laisinkaan Kylän baarin pelikone soittaa tutun tuplausäänen rahan tulva Kääntää katseet ulkopaikkakuntalaiseen vilunkiko mielessänsä Siellä istui mulkkumarttojen keisari, joka muukalaisesta viis veisasi Petäjästä leivän leiponut, katajasta jousen vuollut Kanervikkoon kansa vaipunut, halu muuttua on haihtunut Petäjästä pudonnut moni on, katajan juureen juurtunut Ka mitäpä se hyvejää, kun käteen mitää ei jää Kanervikkoon kansa juurtunut, luotto herraan on aina puuttunut Me on pärjätty aina omillaan, ei täällä tarvita neuvojaa Kuule kuinka puut puhuvat, ymmärrätkö mitä ne kertovat Ne kertovat tarinaa kansasta, joka kirveet oli heittää kaivoonsa Metsästä elannon etsivät, menestyksen sinne kätkevät Kyllähän se hyvejää, vaikkei siltä näytäkään Kuule kuinka puut puhuvat, ymmärrätkö mitä kertovat? Ne kertovat sisukkaasta kansasta, sahanterä on aina valmiina! Metsästä elannon hankkivat, kun muutaman petäjän kaatavat Kyllähän se hyvejää, jos tuohta käteen jää Moni oloihin täällä on mieltynyt, luonnon rauha sydämeen on piirtynyt Kaikuu vaarat ja maat, tänne juurtua saa!