Lunastus

Katso minua silmiin Aikasi täynnä on Kun kehosi murskaantuu Kun viimein kohtaat kuoleman Sisältäni ulos päästän Sen vihan jota tunnen Sinua kohtaan Jonka sinä itse synnytit Sydämeni aukeaa Ja musta veri purkautuu Nostaen miekan joka valtimosi avaa Repien sisimpäsi Repien sisuskalusi Sinut luojasi silmäin alla surmaan Näen kuinka kärsit Kuinka toivot kuolemaa Silloin viimeiset sanani kuiskaan Kun viimein rankasi ratkeaa Se on toiveideni täyttymys Se on minun lunastukseni Että saan sinua kiduttaa Ja maksaa tekosi takaisin Tahdon kuulla rukouksesi Tahdon kuulla nyyhkytyksesi Tahdon kuulla kuinka anot minua sinut säästämään Tahdon kuulla vielä kerran Kuinka pyydät anteeksi Mutta en sitä koskaan tule antamaan Katson kun kallosi murskaantuu Katson kun veresi valuu Kuulen kun pyydät kuolemaa Kuulen kun pyydät armahtamaan Työni loppuun tehty on Ja ulkona aamu jo sarastaa Kun valo tulvii sisään Se oudon tunteen rintaani kajastaa Tunnen olevani heikko Tunnen piston sisälläni Enkä tällä kertaa päässä Vaan suoraan sydämessäni Sisältäni purkautuu Enää pelkkä katumukseni Miksi toimin näin? Ei tekoni mitään tuonut takaisin Ei auta rukoukseni Ei auta nyyhkytykseni Oma ylpeyteni koitui kohtalokseni