Umpikuja

Muistan sinut vieläkin Kasvosi, hymyilevät huulesi Ja ajat, onnentäytteiset Ajatukset, elämänmyönteiset Mutta kaikki päättyy aikanaan Ei ole ikiliikkujaa Ikävä jätti jälkensä Valo lähti tiehensä Sirpaleiseksi muuttui peilikuvani Saapui pimeyden karavaani Nousen kai taas turhaan odottamaan pelastajaa Kunnes vaan joudun toteamaan: taas itkeä saan Lasi särkyy, särjyn minäkin, itkusilmin Vielä kärsin vaikken ole yksin, olen yksin Minut heitettiin kai porteille helvetin Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää