Luopumus

Raikkahin antimin Salvatuin sydämin Saapuvi silmästä yön Hämärän urista Vakavin vaatehin Kultaisin lausehin Autuaaksi kääntyvi Jos niin suo tahtosi Kuolkoot Armostaan kahlitut Nouskoot O Osastaan luopuneet Sarastuksen rajalta Vieras armaalta ajalta Muisteloon kaipuu saa Haavaan ainaiseen Hukkuvi silmässä yön Luovi hämärän uria Kantaa toivoa vaipuvan Unta tulevan eilisen Kuolkoot Armostaan kahlitut Nouskoot Osastaan luopuneet Ei haudattua haudata Tuhkaa tuleen viedä On tuhkaa vaan Tomua tuulen ja maan