Vaaroille altis sydämeni

Kyyneleillä öljytyt pitkospuut Särkyneiden lupausten marraskuut Ihminen ei nahkaansa luoda voi vain enempää Päädyn aina lähtöpisteeseen Kun kohtuuton ei riitä tulen kyseeseen Taas mietin, että tältä se tuntuu, kun kaiken menettää Niin paljon se kestää Voi kuinka se kärsii Enteet lyö tieltään Totuuden kieltää Pettymysten virtaa sietää Se loistaa Kunnes se sammuu Niin vaaroille altis On sydämeni Löytäisitpä kaltaisesi Aika, jolloin uskoin ihmeisiin On tukehtua toivon rippeisiin Taas mietin, että tältä se tuntuu, kun kaiken menettää Niin paljon se kestää Voi kuinka se kärsii Enteet lyö tieltään Totuuden kieltää Pettymysten virtaa sietää Se loistaa Kunnes se sammuu Niin vaaroille altis On sydämeni Löytäisitpä kaltaisesi Se loistaa Loistaa Niin paljon se kestää Voi kuinka se kärsii Enteet lyö tieltään Totuuden kieltää Pettymysten virtaa sietää Se loistaa Kunnes se sammuu Niin vaaroille altis On sydämeni Löytäisitpä kaltaisesi Se loistaa Loistaa Oppisinko itseni suojaamaan Julkisivun kiveksi muovaamaan Sydämeni särkyä kestä ei vain enempää