Hetki ennen syntiinlankeemusta

Piru vetelee naruista ja mehän liikumme, perkele kulkee ympärillä Kiljuen kuin jalopeura, kiivaasti etsien, kenet saisi niellä? Ihmiset kuin muurahaiset, päivästä toiseen, samat polut, samat rutiinit Elämä on yhden unen mittainen Ja kun pääsen kainaloosi on kuin pääsisi luvattuun maahan Hetkeen ennen syntiinlankeemusta Olen mieluummin kanssas en missään Kuin jossain ilman sinua Katuminen ei auta enää. En yritä aloittaa sotaa. Se on jo alkanut. Pysy poissa pahasta! Tarvitsen ymmärrystä kaikelle mitä olen tehnyt. Väärää, mutta niin kaunista. Huudan nimeäsi. Niin väärää, mutta niin kaunista. Laula minulle runo. Tunteet, joita en näytä, räjähtävät sisälläni... Ja kun pääsen kainaloosi on kuin pääsisi luvattuun maahan Hetkeen ennen syntiinlankeemusta Olen mieluummin kanssas en missään Kuin jossain ilman sinua Katuminen ei auta enää. Olemme vain lupaustemme mittaisia. Historia perustuu sovittuihin valheisiin, (sanoi jo Napoleon). Väärintekijä pelätköön, sillä hän ei kanna miekkaa turhaan... Jälkiviisaus on ankkuri, joka hukuttaa meidät kaikki. Totuuden löytämistä vaikeampaa on vain sen hyväksyminen. Jokainen päivä on edellistä pahempi. Kaikilla on synkät ajatuksensa... Olet toteutunut unelmani ja saan elää sinut joka päivä uudelleen. Suru on kuin haava, joka ei parane koskaan Ja kun pääsen kainaloosi on kuin pääsisi luvattuun maahan Hetkeen ennen syntiinlankeemusta Olen mieluummin kanssas en missään Kuin jossain ilman sinua Katuminen ei auta enää.