vilukissan henkireikä

Onhan mulla filtti ja teetä Kaks kättä pitelee kuppiain Pää kallellaan On jotenkin niin kiva, kun ilmat viilenee ja illat pimenee Mussa on niin vilu, kun sä oot niin kaukana jossain Mun henkireikä ainoain Täällä mä kehrään, ootan sua Sun puoli sängystä on niin tyhjä Taittelen filtin kolmin kerroin Halaan sitä kuin sua Tuikun valossa lepattaa kaipauksein sun luo Mun henkireikä ainoain Niin niin niin paljon kaipaan Niin niin niin paljon kaipaan