Eveliina

On mun seinillä harmaata valkoista Ja mun kaapeissa tyhjää tunnetta Ja tää lattia hohkaa kylmää vaan Lika pinttynyt ikkunat peittää Mä avaan ulko-oven, sä halaat, outo tunne Sormenpäistäsi sun, kulkee varpaisiin mun Ja en muuta voi kuin sua seurata vaan Nään kaupungin väreissä taas Ja me kävellään läpi tää hautausmaa Meitä ympäröi tuhannet kuolemat Meidät vaientaa suru ja ikävä Mut sun katseessa ilo ja elämän Eveliina Tunnen sen levinneen Mun eteiseen Nyt mun seinille piirtyy hämmennys Ja mun kaapeissa kuiskii epäilys Lämpö lattian hitaasti leviää Kyynelsilmin palaan mä päivään Kun me käveltiin läpi se hautausmaa Meitä ympäröi tuhannet kuolemat Meidät vaiensi suru ja ikävä Mut sun katseessa ilo ja elämän Eveliina Tunsin sen levinneen Ja tänä yönä mun uneen Mun mielen vieden sä tuut Ja kun siellä roihuaa tuli Niin sun hymysi hiipii hautausmaan halki Salaa mun sydämeen Ja me kävellään läpi tää hautausmaa Meitä ympäröi tuhannet kuolemat Meidät vaientaa suru ja ikävä Mut sun katseessa ilo ja elämän Eveliina Tunnen sen levinneen Levinneen Meidät vaientaa suru ja ikävä Mut sun katseessa ilo ja elämän Tunnen sen levinneen Mun sydämeen