Ikkunat

Joka ilta kun hämärä laskeutuu Saman kerrostalon piha mua kutsuu Ikkunoita tavallisiin koteihin Ilmastoita kylmiä ja lämpimiä Huonekasvit tunnollisesti riveissä Kissa katsoo mua kohti pimeään Sanoit aina, että oon kaunis Kun en huomaa Et mua katsotaan Salaa toivoin, et voisit nähdä Verhojeni taa Mutten uskalla raottaa Lamput sammuu asunnoista vuorotellen Lapsiperheet ja koirat käyvät vuoteilleen Seison vielä, nilkkoja palelee Viimeinen valo palaa kylmimmässä ikkunassa Nainen polttaa savuketta liesituulettimen alla Silmät jähmettyneet tyhjyyteen, unessa valveilla Sormet hapuilevat jotain kauan sitten kadonnutta Viisi vuotta hiljaisuutta, pojalla jo oma poika Nostat puhelimen, muttet tänäänkään soita Kyynel putoaa, hän häkeltyy, katsoo ympärilleen Vetää verhon ikkunansa eteen Sanoit aina, että oon kaunis Kun en huomaa Et mua katsotaan Salaa toivoin, et voisit nähdä Verhojeni taa Sanoit aina, että oon kaunis Kun en huomaa Et mua katsotaan Salaa toivoin, et voisit nähdä Verhojeni taa Mutten uskalla raottaa