Kapteenin hauta

Siitä aikaa on vuosia kun Riensi mies jonka haudalla seison Nyt kannan seppeleen Kapteenin luo Kapteenin auringon laivan Hän eli niin kuin ei maailmaa ois Vaan oli maailma vain häntä varten Kunnes koitti aika jo seilata kauas Halki kalpean taivaan Veit hautaasi sen salaisuuden Veit hautaasi merten äänen Veit taivaisen venheesi länteen Ihmisen luo, auringon tuolle puolen Nuorukaisena laivoihin sai Monta naulaa hän iskeä kiinni Kunnes syttyi se poltteena rintaan Kutsu suolan ja laineiden Vei meri kannella kuuraten vain Vaan nousi arvo, jäi nuoruuskin rantaan Jäi horisontti ja maailma vanha Jäi kontu harmaa ja pohjoinen Veit hautaasi sen salaisuuden Veit hautaasi merten äänen Veit taivaisen venheesi länteen Ihmisen luo, auringon tuolle puolen Niin siinsi miehemme silmissä veet Kaukomaiden ja maailman reunan Ties jo ettei hän palata saata Pyörteestä kaikkeuden partaan Otti kurssin hän salaisimpaan Sääti sekstantin turmioon varmaan Niin meri jolle hän kaikkensa antoi Konservoi ruumiin ja varjon Veit hautaasi sen salaisuuden Veit hautaasi merten äänen Veit taivaisen venheesi länteen Ihmisen luo, auringon tuolle puolen