Onnen päivät

Pihan aurinko lämmittää Silmät avautuvat vihreään, elämään Sulla on samat vanhat tavat Kaavoin kangistuneina me rämmitään Voisit vielä kuluttaa Mut se sielua kuluttaa Paljonko aikaa on ennen kuin tulivuori purskahtaa Ja sulla Aivot voi kelaa nollasta ainakin kahteenkymmeneenyhdeksään En susta tiedä mut valmis oon jättämään Yhtälöt menneet eiliseen päivään Onko olemassa kohtaloo? Kohta se avautuu Elämä valaistuu Ja meidän kukkaan taas näen puhkeavan Onnen päivät koittakoot Yhdeksän elämää Voit muistaa hellittää Ja silti käyttää sun illat pohdiskeluun Eilisen häpeä ja huomisen huoli Ajatukset paperilla joskus pelkkä ulkokuori Samana vaimeena vaiheena, elämä mennytkin on raukeena Itsekkyys ja ahneus, maasta riisto on monen lempipuuhana Mutta Minkä pillin tahtiin päättäis eduskunta jos ois tanssimatto suuntana? Ja sul on Aivot laskeneet nollasta ainakin viiteenkymmeneenkahdeksaan Jätän tai ainakin luulen että pakkaan Asenteet menneet entiseen aikaan Onko olemassa kohtaloo? Mennäänkö lainaamaan? Ei huolta laisinkaan Voidaanhan unohtaa hetkeksi kaikki muu, eiks niin? Onnen päivät koittakoot Onnen päivät koittakoot Onnen päivät koittakoot Onnen päivät koittakoot