Uusikuu

Hiirenhiljaa epätoivon sanan sylkee Joku jossain kai sen kuulee Pentukin ulvoo uu-ai-jai-uu-ai-jai-jee Luovuttaakko? Hetkeksi rauhan se tuonee Itsetietoisuuden vienee Pentukin ulvoo uu-ai-jai-uu-ai-jai-jee Rikkinäinen lauma takaa metsärajan katsoo läpi aavan maan Tähtitaivaan katseen alla sekä jäätä, että katumaa Kai ne uudenkuun kantaa Metri sinne, metri tänne; aika puskee Askel, yks, kaks; lumihankeen Pentukin ulvoo uu-ai-jai-uu-ai-jai-jee Ja minä näin sen kaiken Ja niin Rikkinäinen lauma takaa metsärajan katsoo läpi aavan maan Tähtitaivaan katseen alla jäätikkömme ajanpatinaan kajoaa Käännekohta pakollinen, itkun pidättely tietää kuolemaa Ja kun pelko valtaa mielen, kyllä ikirouta meidän Rakkauttaan vielä uudenkuun kantaa Mikähän lie se meitä odottaa? Toivoa saa, eiköstä vaan, toivoa saa? Mikähän lie, se meidät pelastaa Vaikkakin matka hieman kestää Ja niin Rikkinäinen lauma takaa metsärajan katsoo läpi aavan maan Tähtitaivaan katseen alla jäätikkömme ajanpatinaan kajoaa Käännekohta pakollinen, itkun pidättely tietää kuolemaa Ja kun pelko valtaa mielen, kyllä ikirouta meidän Rakkauttaan vielä uudenkuun kantaa (Juoksuaskel, vaik on kädet täynnä) Se uudenkuun kantaa (Kuorma painaa läpi pään) Se uudenkuun kantaa Ja kukkaan puhkeaa